Anna Helena ja Elämän voi

  Teinit ovat hakemassa itselleen kesätöitä. Turhautumista on ilmassa, sillä työpaikkaa ole toistaiseksi heltinnyt lukuisista hakemuksista huolimatta kummallekaan. Heitä tuskin lohduttaa kun totean, että ei se työnhaku tuosta paljon kummemmaksi muutu aikuisenakaan. Eikä tilanne juuri eroa omista kesätyönhakukokemuksistani heidän ikäisenään.

  Se oli aikanaan nuoren perheen kallein hankinta. Beige kolmenistuttava sohva ostettiin tarkkaan harkittuna investointina Lahden Askosta Nastolan rivarikolmioon. Sittemmin se seurasi polkuamme kodista toiseen ja nostettiin muuttoauton kyytiin yhteensä viisi kertaa.

Huomaan suhtautuvani ehkä turhankin toiveikkaasi siihen mahdollisuuteen, että herra Donald Trump häviäisi kolmen viikon päästä koittavat presidentinvaalit. Lapsellinen taka-ajatukseni on, että se ei merkitsisi pelkästään Trumpin, vaan myös itsekkyyden ja edesvastuuttomuuden valtakauden päättymistä muuallakin kuin Yhdysvalloissa.

Molemmat vuoden tärkeimmistä lukukokemuksistani, sekä Otto Gabrielssonin Rikkaruoho. Viimeinen kirje isälle (2020, S&S) että Emilie Pinen Tästä on vaikea puhua (2020, Atena), käsittelevät isän merkitystä aikuisen lapsen elämässä.

Serkkuni Petrin (1977 - 2020) muistolle

"If we don't learn to tell our own stories, some day somebody else will come and tell our story."

Ennen kuin menin kouluun, minulla ei ollut montaakaan leikkikaveria pikkusiskoni lisäksi. Olimme yhdessä joka ainoan lapsuutemme päivän, lähes aina kahdestaan äidin hoivissa. 

Teksti on julkaistu Hyvinvoinnin talkoot - blogissa 6.11.2019.

Tuntui ihan siltä, kuin olisin pidättänyt hengitystäni liian kauan.

Musiikkiin pätee sama nyrkkisääntö kuin liikkumiseen; se kuuluu kaikille. Kukaan ei ole liian lahjaton osallistuakseen sen tekemiseen tai nauttiakseen siitä.