Ylioppilaalle 1.6.2024

 18 vuotta, 10 kuukautta ja 24 päivää. Se on ikäsi tänään 1.6.2024.

Ajanlaskusi ensimmäisestä hetkestä lähtien suuntasi on ollut sinulle selvä. Et aikaillut hetkeäkään, kun vedit pienet keuhkosi ensimmäistä kertaa täyteen ilmaa ja kerroit maailmalle, että täällä ollaan.  ”Kenen vauva täällä itkee?” muistan miettineeni. En ollut äitinäsi ehtinyt edes tajuta, että olit jo syntynyt.

Sinä olet aina ollut topakka (joskus myös kipakka) ja päämäärätietoinen. Sen ansiosta me saamme viettää tänään ylioppilasjuhlaasi. Olet saavuttanut upean lopputuloksen, mutta helppoa tähän pisteeseen pääseminen ei kuitenkaan ole ollut millään mittarilla.

Siksi tämä hetki on juhlan ja nauttimisen paikka. Se äärellä kuuluu pysähtyä, ihastella omia aikaansaannoksia ja kiittää kuljetusta matkasta itseä sekä niitä, jotka ovat olleet tukenasi ja apunasi matkan varrella.

Koska olet kaikkea mitä edellä kerroin, sinulla on jo suunta tästä eteenpäin selvillä. Muutat pian uuteen kaupunkiin ja aloitat opiskelun yliopistossa. Miten paljon oletkaan saanut aikaan 18 vuodessa 10 kuukaudessa ja 24  päivässä, viisas, kaunis, rakas tyttäreni! En voi sitä kaikkea tässä kertoa.

Lainaan tähän loppuun vähän mukaellen kummejasi, jotka tekivät ja levyttivät sinulle laulun, kun synnyit. 

Elämä on joskus melkein liian mutkikasta. Älä murehdi, pieni ystävä.
Monta mukavaa hetkeä odottaa, nauti tästä kaikesta huoletta.
Siitä tulee vielä hienoa. 

Onnea!

Äiti