Kohti elämyksen verran parempaa arkea

Teksti on julkaistu Taikusydän-blogissa 11.10.2021.

Monelle koronaepidemia ei ole ollut ainoa este taide- ja kulttuurielämyksistä osalliseksi pääsemiselle. Jos ei ole rahaa, kykyä, voimia, kulkuyhteyksiä tai tietoa kulttuurihyvinvoinnin palveluista, mahdollisuudet niiden käyttämiseen eivät ole yhdenvertaiset.

Tarve kanavoida omaa luovuutta, ilmaista ja kehittää itseä, eläytyä, lumoutua, uppoutua ja kokea yhteyttä on kuitenkin sisään kirjoitettu meistä jokaiseen. Miten siis näitä hyvinvoinnin edellytyksiä ja tarpeita voitaisiin täyttää entistä paremmin? Kysymys on ajankohtainen monestakin näkökulmasta.

 Kuuma kulttuurihyvinvoinnin peruna

Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on osa kuntien perustehtävää eli väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka jää edelleen kuntien tehtäväksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle jo noin vuoden kuluttua. Kulttuurihyvinvoinnilla on toisaalta tärkeä rooli esimerkiksi sairauksien hoidossa ja niistä kuntouttamisessa, jotka kuuluvat jatkossa hyvinvointialueiden tehtäväkenttään.

Palveluiden järjestäminen ja niihin ohjautuminen on ratkaistava tätä tulevaa asetelmaa ja sen uusia yhdyspintoja ajatellen. Työnjako, vastuut, alustat, ennen kaikkea asiakkaan polku palvelun käyttäjäksi on mietittävä yhteistyössä, jotta kulttuuri ja taide siinä missä muutkin hyvää elämää edistävät palvelut olisivat toimiva osa kuntalaisten arkea.

Huolimatta siitä, kuka korjaavat sote-palvelut tulevaisuudessa järjestää, ne kuuluvat jatkossakin palveluista kalleimpiin. Laajaan tutkimusnäyttöön (mm. WHO 2019) perustuvia kulttuurin ja taiteen terveysvaikutuksia ei ole varaa olla hyödyntämättä, oli mittarina sitten yhteiskunnan eurot tai väestön elämänlaatu.

Ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin katsomatta kaikilla ihmisillä on kulttuuriset oikeudet. Sekä YK (1948) että UNESCO (2001) ovat julistaneet jokaisen oikeudesta osallistua vapaasti kulttuuri- ja sivistyselämään sekä taiteeseen. Lain mukaan velvollisuus asian järjestämiseen on kunnilla. Koska kulttuurihyvinvointipalveluiden tarjonta, saavutettavuus ja niihin ohjaaminen ei tällä hetkellä toteudu samanarvoisena eri kuntien ja väestöryhmien välillä, rakenteiden ja käytäntöjen kehittämiselle on selkeä tilaus.

Palvelu yksin ei riitä

Ei vielä riitä, että kuntalaisille on tarjolla kulttuuria ja taidetta. Toki tarjontaa täytyy olla, mutta sillä on arvoa kuntalaiselle vasta, kun hän pääsee hyödyntämään sitä. Silloin palvelun on mahdollista täyttää tarkoituksensa tuottamalla se tuki, apu tai ratkaisu, jota kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.

Jos asiakkaalla ei ole tietoa, saati syystä tai toisesta rahkeita kulttuurihyvinvointipalveluiden löytämiseen, ammattilaisen antama ohjaus voi olla avainasemassa. Palveluohjausta on käytännössä esimerkiksi neuvolasta annettava lähete vauvalle ja vanhemmalle perhesirkukseen osallistumiseksi tai työllisyyspalveluista saatava kulttuuriseteli, jolla saa ilmaisen sisäänpääsyn vaikkapa konserttiin tai museoon. Toimivien palveluohjauksen käytäntöjen lisäksi kulttuuri- ja taide-elämysten äärelle voi auttaa vapaaehtoinen kulttuuriluotsi tai -kaveri. Palveluita on mahdollista tuoda myös asiakkaan luokse varsinkin digitaalisessa muodossa. Pääsi kotoa liikkeelle tai ei, palveluiden saavutettavuus, tarpeen mukaan asiakkaiden tilanteiden mukaisesti räätälöityinä, on ratkaisevaa.

KUPPI-hankkeesta systemaattisuutta kulttuurihyvinvoinnin edistämiselle

Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla (tuttavallisemmin KUPPI) – hankkeen tavoitteena on kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen 19 Pirkanmaan kunnassa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tähän pyritään mm. kehittämällä palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen palvelutarjotin. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta, ja se kestää loppuvuoteen 2023 saakka.

Yhteensä kahdenkymmenen toteuttajaorganisaation lähtökohdista ja resursseista kulttuurihyvinvoinnin palveluohjauksen kehittämiseksi muodostuu melkoinen haitari. Jo ensi metreillä olemme toteuttajien kesken kuitenkin paikantaneet ne kohdat osaamisessa ja tiedon tarpeessa, joiden vahvistamisesta lähdemme yhdessä liikkeelle.

KUPPI-hanke ei ole asialla yksin. Kehittämistyötä kulttuurihyvinvoinnin merkityksen ja mahdollisuuksien avaamiseksi tehdään tiiviisti yhdessä useiden alueellisten kehittämishankkeiden, -ohjelmien ja sidosryhmien kanssa sekä kuntien ja tulevan hyvinvointialueen yhdyspinnoilla. Työllemme on vahvat perusteet ja lähtökohdat, jotka perustuvat paitsi lakiin ja tieteelliseen näyttöön, myös meistä jokaisen omaan kokemukseen. Kulttuuri ja taide vievät meitä kaikkia elämyksen verran kohti parempaa arkea.

 

 


Kommentit