Ääni

Laulan kuorossa, jonka sointi saa kauneimmillaan kyyneleet silmiin. Soinnin taustalla on harmonia, joka syntyy kun kymmenet laulajat kuuntelevat toisiaan ja tavoittelevat yhteistä lopputulosta. Jos kukin kuorolainen pitäisi omaa ääntään tärkeimpänä, lopputulos saisi todennäköisesti vedet silmiin ihan toisesta syystä.

Oma sisäinen ääni ja intuitio ovat korvaamattoman tarpeellisia taiteen luomisessa. Bisnesmaailmassakin ratkaisuja perustellaan välillä intuitiolla. Omat tunteet ja niiden kuunteleminen ovat tärkeitä jokaiselle; jos painat tukka putkella eteenpäin kuin kone, etkä muista koskaan pysähtyä kuuntelemaan mitä sydämesi sanoo, saatat olla pian umpikujassa. Intuitioon luottaminen voi kuitenkin mennä överiksi, jos oikeiden ratkaisujen myös elämän solmukohtiin uskoo löytyvän sitä yksinomaan kuuntelemalla.

 Intuitiivinen päätöksenteko on tunteiden ohjaamaa

Nobel-voittaja Daniel Kahneman on kuvannut intuitiota ajatuksiksi ja mieltymyksiksi, jotka tulevat mieleen nopeasti ja ilman sen kummempaa harkintaa tai arviointia. Intuitiivinen päätöksenteko on tunteiden ohjaamaa, nopeaa ja helppoa. Ja sehän sopii omaa onnellisuutta ja oikeutta korostavaan nykytrendiin kuin nenä päähän! Jos pidät intuitiotasi erehtymättömänä, et oikeastaan tarvitse muuta tietoa elämän suurtenkaan valintojen pohjaksi.

Vaikka intuition voimaan liittyy myyttisiä käsityksiä, siinä ei siis ole mitään jumalaista tai korkeampaa viisautta. Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi selittävät kirjassaan Aivot työssä (Otava 2018), miten intuitiivinen ajattelu on altis monenlaisille päättelyvirheille eli kognitiiviselle vinoutumalle. Sellaista syntyy, kun ihminen yrittää tehdä nopeita päätöksiä maailmassa, joka on täynnä tietoa ja vaihtoehtoja, eikä perusteelliseen harkintaan ole aikaa (tai kiinnostusta).

 Kaikki mokaavat joskus

Vinoumat ovat inhimillisiä, niitä sattuu jokaiselle. Meillä kaikilla on omat sokeat pisteemme, sorrumme tulkintoihin ja johtopäätöksiin, jotka on tehty liian nopeasti tai turhan vähäisen tiedon varassa, vain yhdestä näkökulmasta. Seurauksena on todennäköinen mokaaminen, eikä siinä mitään - kuka sitä ei joskus sortuisi hössöttämiseen tai mutkien suoraksi vetämiseen.

Katastrofin ainekset ovat kuitenkin koossa silloin kun vinoumia ei tunnisteta, eikä suostuta tinkimään omasta intuition asemasta perimmäisenä viisautena. Jos on ehtinyt uhrata jo runsaasti aikaa, vaivaa, ihmissuhteita ja varsinkin liike-elämässä myös rahaa silkan perstuntuman mukaan tanssittuaan, ei ehkä suostukaan enää myöntämään itselleen että olikin väärässä.

 Järki on hitaampi kuin tunne

Ihmisen järki on hitaampi kuin tunne, reagoimme luonnostaan tunne edellä. Järki tulee peliin siinä vaiheessa, kun valitsemme miten toimia tai mitä päästää suustaan heti seuraavaksi tunteen kokemisen jälkeen. Intuition ehdoton totteleminen merkitsee järjen jättämistä sivurooliin, ja silloin seurauksena on helposti asioiden vääristymistä ja ristiriitoja. Kauheimmillaan oma sisäinen ääni on niin kovalla, että se jyrää kuin huutoäänestyksessä muiden äänet, annetut lupaukset ja sydämet murskaksi.

Jos olet antanut kohtalosi Intuition käsiin, laske se alas jalustalta – sinä itse siellä vain olet. Pysähdy. Kohtaa tosiasiat. Kuuntele sydämesi lisäksi muiden viisaita ääniä ja sano joskus tunteesi palolle ei kiitos.

Silloin voit alkaa kuulla ympärilläsi harmoniaa, etkä enää vain intuitiosi yksinäistä sooloa.

-


Linkki Anna Perhon kolumniin:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/kolumnit/elamalle-kannattaa-sanoa-paljon-useammin-ei